Kuka Utuliinia pyörittää?
Moi! Mun nimi on Ankku Höytö ja mä oon Utuliinin perustaja. Kerron nyt hieman enemmän itsestäni ja elämästäni tähän asti. Mun etunimi aiheuttaa aina hämmennystä, joten aloitetaan kertomalla siitä: kyllä, se on mun virallinen nimi ja tulee vanhasta lempinimestä. Vaihdoin etunimeni yhtäaikaa sukunimen kanssa kun menin naimisiin ja oonkin Suomen ensimmäinen Ankku!
Mulle käsillä tekeminen ja luominen on aina ollut luontaista ja tärkeetä. Oon mieltänyt sen todella vahvaksi osaksi mun identiteettiä. Piirsin jo lapsena ahkerasti, tein yläasteen TET:in kuvisluokassa ja kävin kaikki lukion kuviskurssit.
Oon kotoisin Äänekoskelta, Keski-Suomesta. Kävin siellä lukion ja myöskin 11 vuotta kuvataidekoulua, jonka aloitin 7-vuotiaana. Kaikki paperin teosta savitöihin oli kivaa!
Lukion jälkeen olin vähän hukassa ja päädyin aloittamaan valokuvausopinnot Voionmaan opistolla Ylöjärvellä. Tapasin siellä myös nykyisen puolisoni ja jatkoimme molemmat suorittamaan valokuvauksen ammattitutkinnon. Valmistumisen jälkeen aloin tekemään hääkuvausta kesäisin ja jatkoin opiskelua Tampereen ammattikorkeakoulussa. Sieltä musta valmistui kuvataiteilija vuonna 2016.
Matkustaminen ja seikkailu
Opiskeluja tauotti mukavasti pienet maiseman vaihdokset. Ensimmäisen vuoden jälkeen pidin välivuoden Australiassa. Aivan upea vuosi, jonka aikana pakkasin mm. kirsikoita Tasmaniassa, ajoin lähes puolen Australian mantereen ympäri ja tutustuin ihaniin ihmisiin eri puolilta maailmaa. Mielettömät luonnonpuistot tekivät lähtemättömän vaikutuksen.
Mun sisällä eli todella vahva matkustamisen tarve kun olin kaksikymppinen. Elin todella niukasti ja jopa dyykkasin lähes kaiken ruokani kokonaisen vuoden ajan, jotta sain opintotuesta säästettyä matkarahoja. Australian reissun jälkeen opiskelin taas Suomessa vuoden, kunnes koitti aika kokeilla erilaista oppimisympäristöä. Vietin vaihtovuoden Hollannissa, jossa oli todella hyvä taidekoulu ja niin kaunis ja sympaattinen kaupunki nimeltä Groningen.
Kuvataiteilijaksi valmistumisen jälkeen oli aika irtisanoa Tampereen vuokrakämppä, pakata muutamat huonekalut vanhempien luokse säilöön ja suunnata takaisin Ausseihin! Tällä kertaa suunnitelmana oli työskennellä mahdollisimman paljon, jotta saataisiin säästettyä käsirahaa ensimmäisen oman kodin ostoon.
Työskenneltiin luomuavokadofarmilla tekemässä kaikkea mahdollista ruohonleikkuusta avokadojen poimimiseen ja kasteluputkien korjaamiseen. Sitten siirryttiin melonifarmille, jossa vietettiin 5 kuukautta. Mulla ja kahdella muulla kävi tuuri kun meidät määrättiin ajamaan melonien keräämisessä käytettäviä traktoreita, kun taas kaikki muut joutuivat nostelemaan meloneita pellolta koko pitkän ja kuuman päivän.
Säästöjä saatiin kerrytettyä ja pian kotiinpaluun jälkeen pistettiin lainahakemukset taloa varten vetämään. Meidän ensimmäinen oma koti nimeltä Keijula ostettiin ja remontti alkoi heti.
Näiden suurien reissujen lisäksi matkailin myös Yhdysvalloissa veljeni luona ja monissa paikoissa Euroopassa.
Uusi elämä
Pian oman kodin ostamisen jälkeen poikamme ilmoitti tulostaan. Jäin äitiyslomalle kassatarjoilijan työstä, jonka olin ottanut saadakseni asuntolainan. Se oli ensimmäinen työpaikkani ravintolassa ja opin todella paljon asiakaspalvelusta ja työtehtävien priorisoinnista.
Tiesin jo aloittaessani äitiysvapaata että haluan keksiä jotain muuta työtä itselleni. Pohdin pitkään uuden tutkinnon suorittamista ja poikani aloittaessa päiväkodin olin hakenut kahteen eri kouluun opiskelemaan graafista suunnittelua. Koska minulla oli jo yksi korkeakoulututkinto, oli hyvin vaikeaa päästä sisään ja niinhän siinä kävi että koulujen ovet eivät auenneet.
Mutta sehän oli tietenkin huippuhyvä asia, koska silloin päätin perustaa Utuliinin ja heittäytyä täysillä yrittäjyyden vietäväksi. Olen jo nyt oppinut valtavasti erilaisia asioita työskentelystä itselleen. Motivaationi ei ole koskaan ollut näin korkea ja odotankin aina innolla maanantaita että pääsen töihin!
