Miten teen Utuliinin teokset?

Uskoisin että monikaan ei päältä päin arvaisi miten Utuliinin tunnusomaiset teokset tehdään. Päätinpä siis avata sitä tarkemmin täällä blogin puolella. Vaikka prosessi on hyvin monivaiheinen ja aikaa vievä, niin tunnen sen niin vahvasti omakseni etten haluaisi sitä muuhun vaihtaa.

Kaikki alkoi viime syksynä kun törmäsin Instagramissa alkoholimusteilla tehtyihin maalauksiin. En ollut ikinä nähnyt sen kaltaista pintaa ja olin heti lumoontunut musteiden värien voimakkuudesta sekä viivojen ja sävyliukujen herkkyydestä. Näin alkoholimustemaalaukset maagisena yhdistelmänä voimaa ja hentoutta.

Luonteelleni uskollisena innostuin välittömästi ja ryhdyin lukemaan tekniikasta lisää. Tilasin musteita ja ostin aivan vääränlaisia papereita. Useammin kuin kerran. Kokemuksista viisastuneena etsin lisää tietoa ja selvisi että vaikka monet paperimerkit mainostavat tuotteensa soveltuvan alkoholimusteille, näin ei silti ole.

Toki musteita voi paperille levittää, mutta tuskin kukaan haluaa ensimmäisen kosketuspinnan jämähtävän läntiksi paperille?

Utuliini blogi alkoholimuste5
Womboonihana 17

Idean synty

Uusilla ihanilla papereilla ja musteillakin (niihin tulee nopeasti taidetarvikeaddiktio; ”eikö toi väri olisi vielä ihana” ja ”pakko saada toikin!”) varustettuna pääsin vihdoin syventymään tekniikan saloihin. Kun otin töistäni kuvia, huomasin että siellä täällä oli aivan upeita kohta, mutta niiden välissä ei mitään niinkään erikoista. Huomasin ottavani kuvia vain näistä kivoista kohdista ja silloin välähti.

Sain idean käyttää mustemaalauksia pintoina, joista digitoimisen jälkeen leikkaisin paloja ja muodostaisin täysin uusia kuvia. Musteita on nimittäin vaikea kontrolloida ja esittävien töiden teko hankalaa. Tuntui että ratkaisin tällä ideallani sekä tämän musteiden hallintaongelman sekä sen että saisin nyt käyttää vain niitä hienoimpia kohtia. Minulle kollaasimainen työskentelytapa on aina tuntunut omalta ja nyt sovellan sitä uudenlaisella tavalla.

PinkDream1
img4888
Utuliini blogi alkoholimuste12
Utuliini blogi alkoholimuste7

Ensimmäinen vaihe: maalaus

Aivan ensimmäiseksi siis maalaan musteilla kauniita pintoja. Aloitin tekemällä ihan sekalaisesti mitä vain teki mieli. Mutta ensimmäisten teosten valmistuessa koneella huomasin minkälaisia kohtia haen kuvista vaistonvaraisesti ja pyrin uusissa maalauksissa luomaan enemmän tälläisiä pintoja.

Jos tiedän tarkalleen mitä aihetta teen seuraavaksi, niin pyrin jo maalausvaiheessa miettimään miten saan parhaita mahdollisia kohtia tehtyä kyseiselle kuvalle. Kun esimerkiksi tiedän kukan terälehtien olevan pieniä ja haluavani tuoda muotoa esiin, pyrin tekemään mustemaalakseen paljon pieniä kaaria.

On myös tärkeää tehdä nopeita vaalean ja tumman vaihteluita, jotta kuvaan saa varjoista tunnelmaa. Kirjoitan maalausprosessista ja alkoholimusteista myöhemmin lisää.

Utuliini blogi alkoholimuste6
Utuliini blogi alkoholimuste9
Utuliini blogi alkoholimuste8
Utuliini blogi alkoholimuste13

Seuraavaksi siirrytään digitaaliseen maailmaan

Kun minulla on hyvä määrä maalauksia, siirryn työhuoneeseeni skannaamaan niitä. Skannaan kuvat hyvin isolla resoluutiolla, jotta saan kaikki herkulliset yksityiskohdat käyttööni hyvän kokoisena. Skannaamisessa menee tämän takia melko runsaasti aikaa, ja yleensä teen jotain muuta enemmän tai vähemmän hyödyllistä siinä samalla. Yhden tiedoston skannaus kestää noin 9 minuuttia.

Kun kaikki kuvat on skannattu, avaan ne yksitellen kuvankäsittelyohjelmassa, puolitan ne ja tallennan kahdeksi eri tiedostoksi. Tämä sen takia että muuten tiedosto olisi niin suuri että koneeni ei pystyisi pyörittämään sitä jökkimättä. Kun kuvat ovat inhimillisen kokoisia tiedostoja, täydellisessä utopiamaailmassa siivoaisin ne pölystä seuraavaksi.

Teinkin näin aluksi, mutta sitten tajusin että olisin vieläkin puhdistamassa niitä pölystä, minulla ei olisi yhtäkään tuotetta valmiina, eikä todellakaan mitään verkkokauppaa.

Skannattuja mustetöitä on nimittäin paljon. Ne ovat isoja. Ja varsinkin niissä ensimmäisissä pölyhiukkasten määrä niin läheltä tarkasteltuna on aivan jäätävä. Ja niitä on pakko katsoa läheltä, koska jos otan jonkun palan sieltä teokseen 1:1 koossa, niin sitten kun teos on printattu vaikka 50×70 cm julisteeksi, sen pölyhiukkasen todellakin näkee sieltä. Ja sehän ei käy päinsä lainkaan!

Olin jo vaipua epätoivoon asian suhteen, koska halusin tehdä kaiken kuitenkin mahdollisimman täydellisesti. Mutta samalla tajusin ettei siinä ole mitään järkeä ja aikani ei mitenkään riitä siihen. Päädyin sitten hyvin epätyydyttävään ratkaisuun. Jätin pölyjen poistamisen koko kuvasta toistaiseksi sikseen ja tyydyin siivoamaan vain valitut palat.

Eli muodostan kuvan ensin ja vasta sitten kun se on valmis, käyn kaikki palat läpi ja siivoan ne. Tällä tavalla voisin teoriassa joutua siivoamaan samat kohdat useaan kertaan, jos sattuisin myöhemmin käyttämään täysin samaa kohtaa maalauksesta. Mutta tämän kanssa on nyt elettävä.

img515a
Utuliini blogi alkoholimuste4

Kuvan piirtäminen

Useimmat kuvat piirrän digitaalisesti valokuvan pohjalta. Osan teen omien käsin piirrettyjen kuvieni pohjalta. Piirrän kuvat kynä-työkalua käyttäen, jotta saan tehtyä niistä vektorin. Näin voin suurentaa kuvaa myöhemmin, eikä alkuperäisen piirroksen koolla ole väliä. Piirroksen linjoja on myös helppoa muokata myöhemmin jos tarvitsee. Esimerkiksi yhden kukan joka ikinen terälehti ja muu osa on oma erillinen piirroksensa ja tasonsa käsittelyohjelmassa.

Hahmottelen ensin kuvan kokonaisuuden 50×70 cm kokoiselle tiedostopohjalle (koska se on suurin koko mille teoksiani valmistetaan, tosin harkitsen myös isompaa 70×100 cm kokoa). Kun kuva on valmis ja kaikki osat piirretty, valitsen siihen käytettävät mustetiedostot.

Alla näet kehitykseni myös kuvien piirtämisessä. Peura on ensimmäinen teokseni tällä tyylillä ja se on piirretty huonosti, tarkoitan siis tekniseltä kannalta. Tuollaisesta piirroksesta ei ole minulle mitään hyötyä kun alan leikkaamaan paloja irti musteista. Jouduin piirtämään leikattujen palojen ääriviivat uudestaan, kun taas lupiinissa joka ikinen pala on oma tasonsa. Saan sen helposti muutettua valinnaksi ja valittua vaikka monta kohtaa samaan aikaan, kuten teinkin lupiinien ja lemmikkien kohdalla (liikaa pieniä paloja yksittäiseen valintaan).

Peura sarvineen
Lupiini 2
50x70 Lemmikki insta-2
50x70 Unikot piirrokset

Kasausvaihe on kuin palapeli

Maalaamisen jälkeen kivoin vaihe on viimeinen osa kuvan valmistumisessa. Kun värimaailmaan sopivat mustetiedostot on valittu, lähden kasaamaan kuvaa. Tässäkin olen jo oppinut tosi paljon järkevöittämään prosessia.

Aluksi rakensin kuvaa ihan sattumanvaraisessa järjestyksessä, enkä järjestänyt tasoja (layereita) mitenkään. Nykyään osaan jo tehdä yhden alueen kerrallaan (esimerkiksi yhden kukan) alimpana olevasta tasosta päällimäiseen. Ensin siis varjokohdat ja sitten vaaleammat.

Kun se yksi kukka on valmis, tallennan kaikki sen palaset yhdeksi ryhmäksi, jolloin voin helposti liikutella sitä kokonaisuutena. Myös nimeäminen on tärkeää, jotta eri tasot tunnistaa helposti toisistaan. Useimmissa kuvissani niitä nimittäin kertyy hyvin monta!

Alla näet lemmikit vielä järjestelemättöminä, siis ihan täysin sekaisin.

Kun kaikki eri kohdat on rakennettu musteista, hion vielä sommitelmaa ja kokeilen erilaisia taustavärejä. Tässäkin saa aikaa kulumaan vaikka kuinka! Vaihtoehtoja on loputtomasti… Taustan väri myös vaikuttaa paljon yleistunnelmaan.

Esimerkiksi Oravan ajatushetken piti ensin olla raikkaalla turkoosilla taustalla, mutta sitten sain viestin missä pidettiin tummempaa violettia parempana ratkaisuna ja päädyin vaihtamaan värin. Olin siis pohtinut asiaa Instastooreissa ja näyttänyt kuvia eri vaihtoehdoista kun en osannut päättää. Tunnelma vaihtui heti rauhallisemmaksi ja olen tosi tyytyväinen lopulliseen väriin.

Mitä sitten kun teos on valmis?

Tässähän ei siis vielä ollut aivan kaikki. Jotta kortti tai juliste päätyy käyttöön, se pitää myös saada koneeltani eteenpäin. Opettelin siis myös painovalmiiden tiedostojen tekemisen Utuliinia varten.

Oikea väriprofiili, pdf-tiedosto leikkuuvaroilla ja -merkeillä. Jokainen kuva valmistetaan oikeilla asetuksilla painotaloa varten. Väriprofiili pitää kysyä painotalolta. Sitten vaan tiedostot menemään ja jännittämään tuleeko ne oikean näköisenä takaisin!

Näin Utuliinin teokset siis syntyvät. Mahtavaa jos jaksoit lukea tänne asti!

Aika pitkä prosessi, vai mitä? Haluaisitko kuulla jostain vaiheesta lisää? Ehkä nähdä kuvia tai videota? Avaan prosessia mielelläni tarkemminkin 🙂

Utuliini blogi alkoholimuste15
Utuliini blogi alkoholimuste14